Paska Mutsi

Paska Mutsi

Paskasta Mutsista on tullut jo legenda eläessään samanhenkisten äiti-ihmisystävieni kesken. Kilpaillaan vähän tuolla Facebookissa, että miten ansaitaan eniten Paska Mutsi-pisteitä, tai Hyvä Äiti-pisteitä. Jälkimmäisen kilpailun osalta on vähän hiljaista pidellyt.

Äitiys on niin julmetun raskas prosessi. Koko raskausaika on silkkaa saavuttamista. Kenellä kohoaa sokerit, kenellä verenpaineet. Kuka lihoo eniten, kuka oksentaa eniten. Synnytyksen unohdan tässä kohtaa kokonaan. Mutta kukapa yltää entisiin mittoihinsa heti synnytyksen jälkeen? Kuka on Hehkeä Äiti? Kuka imettää eniten ja parhaiten? Kuka harrastaa vauvahierontaa, vauvauintia. vauvamuskaria?

Vauvakin kasvaa. Kuka käy eniten päiväkerhoissa ja avoimissa päiväkodeissa meikattuna ja tukka hyvin kertomassa, miten ihanasti meidän Nico-Juulia ja Alexandra-Miiccael osaavat taapertaa, laulaa, leikkiä ja askarrella. Nyt kun tuli tuo askartelu mainittua, niin toki he askartelevat. Leipovat. Lukevat. Harrastavat.

Sitten on se päiväkoti. Ja eskari. Kenellä on aina hanskat ja pipot tallessa, kurikset puhtaina, reppu pakattuna uuteen tarhapäivään? Kuka tekee lapsilleen säännöllisesti täitarkastuksia? Kenen lapsella on ihan parhaat kaverisynttärit? Kenen äiti leipoo eniten ja parhaiten kaikkiin myyjäisiin? Onko hyvissä ajoin täytetty varhaiskasvatussuunnitelma?

Kouluikä. Onko kirjat päällystetty? Harrastaahan lapsesi suunnistusta, jumppaa, telinevoimistelua, futista, jääkiekkoa, ratsastusta, kokkikerhoa? Osallistuvathan vanhemmat harrastuksiin, kuljetuksiin, vanhempainiltoihin, vanhempainyhdistyksiin?

Kotityöt. Oi miten ihanaa, kun kaikki osallistuvat. Ilomielin, riemuiten!!! Jokainen vie likavaatteensa kodinhoitohuoneeseen, jokainen tyhjentää tiskikoneen, jokainen osallistuu ruuanlaittoon. Ihanasti on kotityölista jääkaapin ovessa ja jokaiselle siihen merkityt tehtävät. Ja jokainen saa tarran, kun se tehtävä on tehty. Ja miksi ei olisi?

Onneksi nykyäidillä on uusi kanava: SOME. Sitä kautta voi jakaa kaikkia ihania Meidän perhe-lehden tai jonkun viisaan kolumnistin ajatuksia siitä, kuinka olla Hyvä Äiti. Kuinka ei kannata aamupimeällä jättää lasta päiväkotiin ängettyään hänelle ensin juuri ne sukkahousut, joita lapsi ei halua. Olisi pitänyt kauniisti neuvotella ensin. Hyvä Äiti ei milloinkaan syötä lapsilleen kananugetteja, eikä hänen lapsiensa reissuvihkoissa ole milloinkaan ikäviä asioita. Tämän kaiken voi kertoa Facebookissa. Jokainen poikkipuolinen sana on kateellisten panettelua.

Paska Mutsi kertoo Facebookissa ja elävässä elämässä suorin sanoin kaiken sen, mitä haluaakin kertoa. Hän raivoaa, väsyy, itkee. pyytää anteeksi, katuu, harmistuu, suree. Hän ei askartele. Harrasta. Leipoo ne pakolliset. Hän ei jaksa jakaa Facebookissa kaikkia ihania asiantuntijoiden kasvatusohjeita, koska ei niistä mitään hyötyä kuitenkaan ole, ja koska ei niitä kuitenkaan noudattaisi.

Paska Mutsi rakastaa kuitenkin lapsiaan. Niin, että se sydäntä raastaa. Kukaan ei syvemmin tunne huonouttaan, kuin Paska Mutsi itse. Jos ei muuta Paska Mutsi lapsilleen opeta, niin sen, kuinka raadollisen rakasta ja raskasta elämä on. Riemujen rikkaus ja surujen summa.